|
|
ORWELLIN SENSUURIMAASSA
Muutamat liittomme jäsenet ja eräät muutkin ovat valittaneet siitä, etteivät saa julkaistuksi
pakkoruotsin vastaisia kirjoituksiaan. Lehdistössä on sensuuri. Varsinkin
Erkon lehdistö (Helsingin Sanomat, tv-kanava Nelonen) näyttää myötäilevän
kiihkoruotsalaisia.
Demokratia ja sananvapaus näyttävät koko ajan
väistyvän Orwellin diktatuurivaltion tieltä.
Pieni piiri talouden, median ja politiikan nimiä
päättää asiat poissa julkisuudesta, sen jälkeen
monopolimedia ei salli keskustelua.
Edes vastineita ei julkaista vastoin lehdistösääntöjä.
2 HS:n sensuroimaa vastinetta, kuristettua sananvapautta vuodelta 2002:
Pääkirjoitustoimittaja Erkki Pennaselle
Mainiossa mutta julkisuudessa vähälle huomiolle jääneessä teoksessaan
"Viha etsii kohdetta" edesmennyt HS:n avustaja ja liittomme pitkäaikainen
jäsen professori Kari Suomalainen lausuu Helsingin sanomista näin:
"Lehtihän on oikeastaan Hufvudstadsbaladetin suomenkielinen painos".
Luettuani Teidän (HS 2.9.) liittoamme solvaavan ja ruotsinkielisiä mielistelevän
kirjoituksenne tulin entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että professori Suomalaisen
luonnehdinta Helsingin Sanomista on erittäin osuva.
Pentti Huttunen
Suomalaisuuden liitto pj.
Ministeri Enestamin lausunnon johdosta laadittu kirjoitus
Kaikuja Ruotsin vallan ajalta
Kun luin rkp:n puheenjohtajan, ministeri Enestamin näkemyksen (HS 23/9) siitä,
että ruotsin kieli kuuluu meidän suomenkielisten yleissivistykseemme, tulivat
mieleeni Ruotsinvallan ajat. Silloinhan esi-isiemme päähän taottiin, että sivistynyt
voi olla vain ruotsia osaava. Kun kansamme enemmistö oli haluton kieltä oppimaan,
sitä pakkoruotsalaistettiin mm. määräämällä supisuomalaisille henkilöille ja paikkakunnille
ruotsalaiset nimet. Nytkään ruotsi ei ole kovin suosittua, sillä suurin osa eli noin 70 % meistä
haluaisi, että pakkoruotsi muutettaisiin vapaaehtoiseksi aineeksi.
Ministeri Enestamin kannanotto on lievästi sanottuna loukkaava, sillä se
leimaa melkoisen joukon suomalaisia sivistymättömiksi eli kaikki ne,
jotka eivät ole käyneet peruskoulua tai oppikoulua. Kuten muistettaneen
ruotsihan tuli pakolliseksi kaikille vasta peruskoulun myötä. Jotakin kertoo enemmistön
asenteesta sekin, että 82 % lukioistamme halusi päästä mukaan yo-tutkinnon
rakennekokeiluun, jolloin esim. ruotsin kokeen voi jättää pois. Rkp:n kiivas
vastustus kokeilun laajentamista kohtaan todistaa epäsuorasti, että pakkoruotsi
siinäkin on kantona kaskessa.
Rkp ei voi iät kaiket estää kehityksen kulkua, vaan ennenpitkää pakkoruotsi
joudutaan muuttamaan vapaaehtoiseksi aineeksi. Kun niin tapahtuu,
suomalaisten sivistystaso ei laske siitä piirunkaan vertaa. Saattepa nähdä!
Suomessa on voitava asua ja elää, opiskella, valmistua ammatteihin, tulla
ylioppilaaksi ja päästä korkeakouluihin sekä julkisiin virkoihin ja toimiin
ilman ruotsin kielen osaamistakin.
Pentti Huttunen
Suomalaisuuden liitto pj.
Turun Sanomat julkaisi 19.5.2002 Turun ruotsalaisuudesta kokosivun artikkelin,
joka mielestäni oli selvää tulossa olevan kielilain mielipiteenmuokkausta.
Katsoin olevan tasapuolisuuden vuoksi paikallaan kirjoittaa artikkelille vastine,
mutta sitä ei Turun Sanomissa jo pitkään vallinneen suuntautumisen mukaisesti tietenkään julkaistu.
Uuden kielilain junttaus alkoi
Sunnuntain 19.5. lehdessä julkaistu kokosivun pehmojuttu "Åbo: kaupunki Turussa"
taisi jo olla piilotettua mielipiteenmuokkausta syksyllä eduskuntaan tulevan uuden
kielilain puolesta. Jutulla haluttiin kai kertoa, kuinka onnellista onkaan kuulua ruotsinkielisiin,
jotka elävät terveinä paljon suomenkielisiä vanhemmiksi, joita työttömyys ei vaivaa ja jotka
toivat sivistyksen ja jopa kansallisromantiikankin Suomeen. Niin että miksi eläisit Suomessa
reppanana suomenkielisenä! Unohda syntyperäsi ja tule onnellisten ankkalammikkoon!
Kirjoituksen voisi kyllä läpinäkyvässä hyssyttelyssään jättää omaan arvoonsakin,
mutta ehkä muutama kannanotto on silti paikallaan.
Kirjoituksessa surraan, että "Täällä ymmärretään huonosti ruotsin kielen merkitys
keskeisenä kilpailutekijänä". Todella, ruotsinkielisyydestä on huomattavaa hyötyä -
ruotsinmaalaisille yrityksille, joita Turkuunkin on tullut viime vuosina useita, erityisesti
vaatetusalan liikkeitä ja pankkeja. Ruotsalaisille tarjotaan täällä melkoinen kilpailuetu
verrattuna suomalaisten yritysten mahdollisuuksiin toimia Ruotsissa. Yritykset voivat
hoitaa koko toimintansa ja viranomaisyhteytensä omalla kotikielellään, ruotsilla.
Kun kirjoittajankin mukaan Turussa 70 % ruotsinkielisistä perheistä on kaksikielisiä,
niin todella ruotsinkielisiä - tosin lähes aina myös suomea osaavia - onkin siis vain
noin 1,6 %. Kirjoittaja suree, että ruotsinkielisillä ei ole
Turussa määräänsä vastaavaa painoarvoa.
Kuinka suuri sen pitäisikään olla? EU muuten pitää kaksikielisyyden rajana vähemmistön 20 %:n osuutta.
Kaksikielisyyden kustannuksista on tapana vaieta, mutta ne ovat koko maassa
miljardiluokkaa ja yksin Turussakin varmaankin miljoonia euroja vuodessa,
tarkkoja lukujahan ei ole saatavissa. Mutta esim. YLE:n
budjetista ruotsinkielisen osaston osuus on noin 17 %.
Suomenkieliset veronmaksajat siis rahoittavat suurimman osan
ruotsinkielisestä ohjelmatarjonnasta.
Ruotsinkieliset ovat viime vuosina muuttaneet strategiaansa ovelasti
korostamalla nyt kaksikielisyyttä. Suomenkielisten olisi muututtava
kaksikielisiksi. Tähän houkutellaan tarjoamalla ruotsiksi koulua käyville paremmat
koulutusmahdollisuudet ja taloudelliset edut. Tässä siis keskeinen selitys em.
artikkelin kirjoittajan ihailemille kouluvalinnoille: "Verrattomasti suurin osa
näistä lapsista menee ruotsinkieliseen päivähoitoon ja kouluun."
Jotkut suomenkieliset ovatkin tähän täkyyn tarttuneet ja aiheuttaneet
lapsilleen ehkä pysyvän puolikielisyyden ja oman identiteetin hämärtymisen.
Kirjoittajan mielestä "vakiintuneen käsityksen mukaan" ruotsalaisia on asunut
Suomessa jo vuosituhansia. Suomesta yritetään kai näin tehdä
"vanha ruotsalainen maa" samaan tapaan kuin itänaapuri nimitti
taannoin Viipuria "vanhaksi venäläiseksi kaupungiksi".
Ettei vain kävisi niin, että kielilain uudistuksessakin
raha taas ratkaisee -
mutta eivät veronmaksajien rahat.
Olli Porra
Turku
|