Pakkoruotsi - Suomen talouden salakavala syöpä

Sain otsikon ajatuksen seuratessani TV l:n uutislähetystä, jossa käsiteltiin viitasaarelaispojan kapinaa pakkoruotsia vastaan. Tuossa lähetyksessä oli asiantuntijaksi kutsuttu opetushallinnon korkea virkamies, joka syvällä rintaäänellä esitelmöi Suomen suomenkielisille peruskoululaisille: "Jollette suorita hyväksyttyä arvosanaa Ruotsin kielessä, teidät syrjäytetään järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle eikä teillä myöhemminkään tule olemaan mitään mahdollisuutta opiskella missään suomalaisessa oppilaitoksessa koska teillä ei ole peruskoulutodistusta!!"
Karmeaa kuultavaa suomenkieliselle enemmistölle.

Suomenkielisillä on ollut noin 150 vuotta mahdollisuus suorittaa oppivelvollisuus omalla äidinkielellään (kansakoulu) ja saavuttaa siten täysivaltainen yhteiskuntakelpoisuus sekä mahdollisuus jatkaa opiskeluaan niin pitkälle kuin pää kesti. Tämä perustuslaillinen oikeus heiltä riistettiin peruskoulu-uudistuksessa eduskunnan yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä!
Missä olivatkaan oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusoppineet virkamiehet, kun näin törkeästi kansakunnan enemmistön perustuslaillisia oikeuksia loukkaava laki päästettiin eduskunnan yksinkertaiseen käsittelyyn? Se hyvä puoli asiassa on, että nyt meillä on selkeä ennakkotapaus siitä miten kielikysymyksiä tämän jälkeen voidaan käsitellä. Kun toivottavasti pian saamme eduskuntaan sellaisen enemmistön, jolla on kykyä ymmärtää myös suomenkielisen enemmistön etu, voidaan yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä poistaa ruotsinkielisen vähemmistömme kaikki erikoisoikeudet ja palauttaa Ahvenanmaalle voimaan Suomen laki.

Perusteluja otsakkeen väittämälle:

1. Suomen kieli ja ruotsin kieli ovat kumpikin yhtä mitättömiä kieliä maailman markkinoilla. Kummallakaan kielellä ei voi tehdä yhtään merkittävää kauppaa oman kielialueensa ulkopuolella paitsi ruotsalaiset Suomessa. Olen tavannut meidän kaupoissamme myynnissä ruotsalaisia tuotteita, joissa ei ole sanaakaan Suomen kielellä. Miksi?
2. Suomen ja Ruotsin taloudet ovat kehittyneet historiallisista (Ruotsin n.600-vuotinen miehitys), sekä maantieteellisistä syistä samantapaisiksi.
3. Kummankin maan hyvinvointi on täysin riippuvainen ulkomaankaupasta.
4. Olemme siis verisimpiä kilpailijoita Ruotsin kanssa taisteltaessa markkinaosuuksista maailman markkinoilla.

5. Kun suomalainen nuori pakotetaan opiskelemaan mitätöntä ruotsin kieltä, hänen tuleva kilpailijansa opettelee samanaikaisesti jonkin valtakielen ja saa siten meihin nähden suuren markkinointiedun meidän oman hallintomme toimenpitein! Onko meillä siihen varaa? Miksi emme noudata omassa maassamme pohjoismaisen yhdenvertaisuuden vuoksi samaa kielipolitiikkaa, kuin ruotsi omassaan? Ruotsissahan on lukumääräisesti enemmän suomenkielisiä, kuin meillä ruotsinkielisiä. Kaikenlisäksi EU:n direktiivien mukaan EU-maissa tulee antaa vähemmistölle vähemmistökielen asema, mikäli sen osuus kansasta on 20 prosenttia tai enemmän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien muiden tulisi opetella sitä kieltä.

Ollessamme Espanjassa eräässä tavaratalossa ostamassa viikoittaista ruoka-annostamme, satuimme tulemaan juustotiskin ääreen erään brittipariskunnan kanssa ja kuulimme heidän keskustelunsa, koska he seisoivat aivan vieressämme. Vaimo kysyi mieheltään: "Ostettaisiinko suomalaista juustoa ja mies vastasi tottakai sehän on maailman parasta juustoa"! He tuskin olivat ainoat ihmiset 55 miljoonasta britistä. Meillä on siis maailman paras tuote, mutta emme ilmeisesti osaa sitä myydä, koska meillä pienennetään maitokiintiöitä ja suljetaan juustomeijereitä. Berliinissä oli suuret luomuruoan messut, johon oli tullut näytteillepanijoita joka puolelta Eurooppaa. Joukossa ei ollut yhtään suomalaista, vaikka meillä kehutaan valmistettavan maailman puhtainta ruokaa. Ei osata saksan kieltä, jolla saavutettaisiin noin 100 miljoonan ihmisen markkinat. Kuulin jostain Suomen ulkomaankaupan tilastosta, jonka mukaan meidän PKT-sektorimme viennistä peräti 70 prosenttia suuntautuu Ruotsiin. Jos näin on, on se kamala tilanne!

Kun tiedämme ruotsalaisten asenteen suomalaisuuteen ja suomalaisten tuotteisiin, sekä Ruotsin pienen markkina-alueen, ei sieltä voi koskaan saada sellaisia myyntituloksia, että tuottaja voisi panostaa tuotekehittelyyn ja markkinointiin niin paljon kuin laajempi kauppa edellyttäisi.

Miksi meidän kansallisomaisuuttamme siirretään ruotsalaisille sillä vimmalla kuin viime aikoina on tehty (Enso, Sonera, Nordea). Kuka kuvittelee, että ruotsalaiset hoitaisivat sitä paremmin kuin me itse? Oli onni, etteivät ruotsalaiset halunneet ostaa meiltä Nokiaa, vaikka meidän ruotsalaisemme suorastaan tyrkyttivät sitä heille muutama vuosi sitten.

Kyllä meillä pitäisi olla kansallisylpeyttä enemmän sekä uskoa omaan osaamiseemme ja rohkeutta panostaa suomalaisen työn tuottavuuteen.

Kauko Sipponen
Everstiluutnantti evp
Jyväskylä

Pääsivulle   Suomen Mieli   Ylös