Lyhyet
Pohjanmaan pienessä maakunnassa
ruotsinkieliset kahmivat lähes kaikki kulttuurimäärärahat,
vaikka suomenkielisiä on alueen väestöstä noin 47 %. Vuonna 2002.
Tämän sorron johdosta maakunnan suomenkielisen alueen nuoret
ovat osoittaneet avoimesti mieltään Isokyrössä ja Vöyrissä 2001,
sillä he haluavat Isokyrön kuuluvan Etelä-Pohjanmaan maakuntaan.
EU:n hallinnossa Suomen ruotsinkieliset miehet ovat yliedustettuja
ja vastaavasti suomalaiset aliedustettuja
niin virkahierarkian ylä- kuin alaosassakin
(HS 27.7.2001).
Tämä ei lupaa monia huippuvirkoja suomalaisille.
EU:n hallinto perustuu poliittisiin lehmänkauppoihin, mikä lisää
lainsäädännön tulkinnanvaraisuutta ja myös tuomareiden valtaa.
EU:n uskottavuus edellyttää, että
suomalaiset ovat väestöosuuttaan vastaavasti
edustettuina EU:n kaikissa toimielimissä.
Myös Suomen kansan pakkoruotsia vastustavan enemmistön
on oltava enemmistönä EU:n suomalaisissakin
demokratian vuoksi.
Suomen kieli on ainutlaatuinen ei-indoeurooppalainen
kieli. Suomalaisten ja suomen kielen kohtelu
mittaa EU:n suvaitsevaisuutta.
Marraskuun 2002 hälyyttävät enteilyt suomen kielen
syrjäyttämisestä ovat huolestuttavia.
Jos näin kävisi, ainutlaatuisen kielemme tulevaisuudennäkymät
synkkenisivät.
Eräitä Suomi-syöjiä:
Nesselius, Bobrikov, Palmenberg, A. Freudenthal,
E. Grotenfelt, E. Ward, C. Ehrensvärd, Stalin...
|
Suomen Tukholman lähetystön rakentamisesta tehdyt valitukset
maksoivat Suomen veronmaksajille noin 5,3 miljoonaa euroa.
Ruotsinkieliset saavat apurahoja sekä Suomen Kulttuurirahastolta
että Svenska Kulturfondenilta, mutta suomenkieliset eivät saa euroakaan
upporikkailta ruotsinkielisiltä säätiöiltä.
Kyseinen säätiö jakaa 2002 etnispohjaisesti vain ruotsinkielisille yhdistyksille ja ryhmille
ilmaiseksi digi-tv:n katselun mahdollistavia digisovittimia,
minkä Loviisan Sanomat pääkirjoituksessaan 22.3.2002 vihjaisi
vivahtavan rasismiin.
(Jos olisi ollut toinen taho, olisi syytetty rasismista)
Esimerkki ruotsinkielisenemmistöisestä kunnasta: suomalaisten vanhempien perustama
yksityiskoulu valmistui Karjaalle 1957-66. Peruskouluun siirryttäessä koulut kunnallistettiin ja
ruotsinkieliset vaihtoivat vanhan huonokuntoisen koulunsa suomalaisten
hyväkuntoiseen kouluun. Suomenkielisiltä lukion ja yläasteen oppilailta
otti rkp-läinen kunnanvaltuusto heidän hyvän koulutalonsa, jonka heidän vanhempansa
olivat heille työllä ja vaivalla hankkineet.
Kansanedustaja Kari Myllyniemi kirjoitti Ilta-Sanomissa 5.11.1999 näin:
Kun Suomi voitti jääkiekon MM:n, Tukholmassa poltettiin
Suomen lippu väkijoukon toimesta. Tapauksesta oli suora radiolähetys.
Eräs rkp:n kansanedustaja väitti 6.12.1995 oman vähemmistökielensä kuuluvan
suomalaisten identiteettiin. Väitteen johdosta joukko sotaveteraaneja lähetti 18.12.1995 kirjeen
valtioneuvostolle, jossa he tiedustelivat, ovatko he suomalaisia. Opetusministeri vastasi
pitävänsä sotaveteraaneja täysivaltaisina suomalaisina sekä isänmaan kunniakansalaisina.
Ihmisellä on oikeus tiettyyn kansallisuuteen sellaisenaan ilman mitään lisäehtoja.
Kyseinen väite on YK:n Ihmisoikeuksien julistuksen 15. artiklan 1. pykälän vastainen, sillä se
toteaa yksiselitteisesti:
Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen.
YK siis yksiselitteisesti takaa kaikille suomalaisille oikeuden suomalaisuuteen.
* * *
YRITYKSET JANOAVAT KIELITAITOA
Näin otsikoi Talouselämä-lehti (25/13.8.1999) pitkän linjan kieltenopettaja
Marjatta Huhdan haastattelun.
Helsingin ammattikorkeakoulussa työskentelevä Huhta sai alkuvuodesta valmiiksi tutkimuksen
teollisuuden teknisten ja kaupallisten toimihenkilöiden kielitaidosta.
Se paljasti muun muassa seuraavat seikat:
· ruotsin kielen tarve pysyy ennallaan tai vähenee
· ranskan, saksan ja venäjän osaajia pitää saada heti lisää ja paljon
· suullista taitoa ja kulttuurituntemusta on kohennettava
Huhta ilmoitti kaipaavansa realismia viralliseen kielipolitiikkaan:
On kielipoliittinen moka, että aniharva suomalainen puhuu ranskaa.
Vieraan kielen hyvä hallinta vaatii vuosien työn, ja
esimerkiksi kolmen kielen opiskelu oman äidinkielen lisäksi vaatii erityisen lujan motivaation.
Ongelma on erityisen polttava teknisillä aloilla, koska niille hakeutuvat yleensä karsastavat kielten pänttäämistä. Rajallinen energia pitäisi ohjata jo koulussa useammin saksaan, venäjään ja ranskaan, jotta jatkolle olisi pohjaa, kirjaa Talouselämä Huhdan ajatuksia.
* * *
Helsingin siirtolapuutarhat
Helsinki 1999. Siirtolapuutarhat ovat Helsingin kaupungin omistamia maa-alueita,
joita kaupunki vuokraa yhdistyksille.
Nämä vuokraavat ne edelleen yksityisille pikku palstoina,
joilla sijaitsee tavallisesti vuokraajan omistama mökki.
Ruskeasuolla on aivan omat sääntönsä. Sinne kelpaa ainoastaan ruotsinkielinen.
Asiaan eivät puutu kaupunginvaltuusto tai muutkaan poliittiset tahot, ne eivät ole huomaavinaan mitään.
Jonkun lainoppineen pitäisi tutkia, onko suomenkielisiä syrjivä pykälä sopusoinnussa
maamme lakien kanssa.
Joko Suomen laki sallii etnispohjaisen jaon tai sitten Helsingin kaupunki rikkoo lakia
suosiessaan ruotsinkielisiä siirtolapuutarhojen jaossa.
Muuta syrjintää: Helsingissä 1990-luvulla lasten psykologinen testi maksoi
suomenkielisille vanhemmille, mutta oli ruotsinkielisille ilmainen.
Vieraskirjastamme: Teekkari, Espoo, 1999-05-27 23:35:45
HS 26.5.99 Tuossa hesarin kaupunki-liitteessä tuli taas ilmi ruotsalaisten täysin avoin
rasismi meitä suomalaisia kohtaan. Siinä eräs Helmer Westerholm kertoo, kuinka he
eivät halua suomalaisia Ruskeasuon siirtolapuutarhaan, ja jos nämä sinne jotenkin
pääsevät ne kyllä 'savustetaan' sieltä ulos. Lisäksi hän suoraan viittasi, että
suomalaiset alempirotuisina ihmisinä eivät osaa hoitaa puutarhojaan niin kuin
ruotsalaiset osaavat. Haluavat kuulemma pitää alueen rodullisesti puhtaana
mahdollisimman pitkään.
Minulla meni kyllä tuohuksissa tenttiin luku täysin päin mäntyä
tämän artikkelin takia tuona päivänä.
Näin avointa syrjintää vain muutaman kilometrin päässä minun kotoani!
* * *
Ei hyötyä ruotsin kielen opiskelusta
Pyrin Tukholman yliopistoon lukemaan valtio-oppia ja Uppsalan yliopistoon lukemaan modernia
hepreaa ja klassista hepreaa. Hakemukseni hylättiin, koska en täyttänyt ruotsin kielen vaatimuksia.
Olen Suomessa käynyt suomenkielistä koulua ja lukenut kahdeksan tai yhdeksän vuotta ruotsia.
Päästötodistuksessa ruotsin arvosana oli yhdeksän ja ylioppilastodistuksessa arvosana oli laudatur.
Pääsyvaatimuksena Ruotsin yliopistoihin näyttää olevan, että on kaksitoista vuotta käynyt ruotsinkielistä
koulua ja ruotsin arvosanan tulee olla hyvä. Tämä johtaa siihen, että vain ruotsalaisilla ja
suomenruotsalaisilla on kohtuulliset mahdollisuudet päästä Ruotsissa yliopistoon.
Samuel Mattsoff, dipl.ins., fil.maist., Skarpnäcks, Ruotsi
Suomen Mieli 2 / 1999
* * *
Pietarsaaressa
Paljon on hoettu, että kaksikielisyys on rikkaus. Jostain syystä ruotsalaiset eivät ole sitä havainneet,
kuten suomen kielen kohtelu Ruotsissa osoittaa. Samaten Suomessakaan käytännön elämässä
suomenruotsalaiset eivät näe kaksikielisyyttä rikkautena, vaan peikkona, kuten ikävästi on tapahtunut suomenkieliselle ammattiopetukselle Pietarsaaressa. Edelleen ne suomenruotsalaiset, jotka jotenkin saattaisivat hyväksyäkin suomenkielisen ammattiopetuksen Pietarsaaressa laskivat suustaan ison sammakon toteamalla,
että ei se suomen kieli ole niin suuri peikko, kun suomalaisia on tällä alueella niin vähän.
Suomalaisia on Pietarsaaren asukkaista 48 %.
Pietarsaaressa esim. kirjastoissa, sairaalassa ja muissa virastoissa henkilökunta ei puhu suomea
kuin pakon sanelemana.
Suomen Mieli 1 / 1999, Pietarsaaren sanomat 17.2.1999
