HISTORIA

Suomalaisuuden liiton syntysanat lausui itseoppinut kansanmies Uudenmaan Askolasta, kirjailija Johannes Linnankoski, oikealta nimeltään Vihtori Peltonen (1869-1913). Liitto perustettiin kansallisen suurmiehemme J.V. Snellmanin syntymän 100-vuotispäivänä 12.5.1906, ja sen tehtäväksi asetettiin ennen kaikkea suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden vaaliminen sekä kansallishengen herättäminen.

Puoluepolitikointi oli liitossa alun alkaen pannaan julistettu. Liiton ensimmäiseen hallitukseen kuului edustajia kaikista suomenkielisistä puolueista. Siihen kuuluivat rinta rinnan Juhani Aho, Yrjö Sirola, J.K. Paasikivi, Eero Erkko ja Otto Wille Kuusinen. Yli 90 vuoden mittaisen olemassaolonsa aikana liiton toimintaan on ottanut osaa moni muukin merkkihenkilö, kuten puheenjohtajana vuosina 1930-1932 toiminut Urho Kekkonen.

Suomalaisuuden liiton henkinen isä on Johan Vilhelm Snellman (1806-81), ja perustaja Johannes Linnakoski (1869-1913). Molempien henkinen perusta lepää kestävien, rakentavien arvojen varassa. Molempien nimissä jaetaan mitaleita. Yli 97 vuoden mittaisen olemassaolonsa aikana liiton toimintaan on ottanut osaa moni muukin kulttuurin ja politiikan merkkihenkilö, kuten puheenjohtajana vuosina 1930-1932 toiminut Urho Kekkonen ja samaan aikaan varapuheenjohtajana ollut Martti Haavio. Liiton pääsihteereinä ovat toimineet mm. L.A. Puntila ja Jaakko Iloniemi. Suomalaisuuden liiton aloitteesta on saanut alkunsa myös moni sitä itseään suurempi järjestö, kuten Suomalainen Tiedeakatemia, Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahasto, Suomi-Seura, Rajaseutuliitto, Suomen Kulttuurirahasto ja Väestöliitto.

Perustamisvuonnaan 1906 ja Kalevalan riemuvuoden 1935 yhteydessä Suomalaisuuden liitto oli keskeisesti mukana suuressa nimenmuutosliikkeessä, jonka seurauksena kymmenet tuhannet suomalaiset ottivat suomalaisen sukunimen. Sukunimien suojaustoiminta käynnistyi vuonna 1914. Tähän työhön liittyen liiton toimistoon kerättiin kymmeniä tuhansia nimiä käsittävä kortisto. Liitto antoi viranomaisille lausuntoja nimenmuuttoasioissa 1980-luvulle saakka. Nimivalistus samoin kuin jo itsenäisyyden alkuvuosina alkanut lippukulttuurin vaaliminen ja kehittäminen sekä lippujen välittäminen ovat kuuluneet näihin päiviin saakka liiton perustoimintaan.

Vuodesta 1957 alkaen liitto on järjestänyt itsenäisyyspäivänä valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden Helsingin Tähtitorninmäellä, alakuvassa oikealla vuonna 2003. Liitto on julkaissut kymmeniä lippu- ja sukunimioppaita. Liputusvalistuksessa liitolla on edelleen keskeinen asema.

Johannes Linnankoski vuoden
1969 postimerkissä Suomalaisuuden liiton johtohenkilöistä presidenteiksi ovat ylenneet Urho Kekkonen ja J.K. Paasikivi. Nämä sekä Johannes Linnankoski ovat päässeet postimerkkiin (kuva vasemmalla). Lipunnostotilaisuus

1930-luku oli Suomalaisuuden liiton kannalta kiihkeän toiminnan aikaa. Unkariin ja Viroon suuntautuneen heimotyön lisäksi liitto toimi suomalaisuustaistelun keskuksena V.A. Heiskanen puheenjohtajanaan eduskunnan käsitellessä 1937 lakia Helsingin yliopiston suomalaistamiseksi. Vuodesta 1933 alkaen liitto on julkaissut kulttuuripoliittista aikakauslehti Suomalaista Suomea, joka ilmestyy nykyään Kanava-nimisenä. Suomalaisuuden liiton heimojuhlassa 1938 olivat mukana mm. Kyösti Kallio, Urho Kekkonen, A.K. Kajander, Santeri Ivalo ja Otto Manninen.

Yksi kieli, yksi mieli !
Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä toiminta vaimeni. 1950-luvun lopulla Suomalaisuuden liitto siirtyi puheenjohtajansa Erkki Salosen luotsaamana tarmokkaan kulttuuripolitiikan tielle muun muassa järjestäen yhteiskuntapoliittisia neuvottelupäiviä yhdessä maakuntaliittojen kanssa. Liitto oli näkyvänä aloitteentekijänä ja toteuttajana useissa kansallisiin merkkivuosiin liittyvissä tempauksissa ja tapahtumissa.

1980-luvun lopulta lähtien liitto on puheenjohtajiensa Erkki Pihkalan, Seppo Heikinheimon, Pentti Huttusen ja Heikki Talan johdolla osallistunut painokkaasti pakkoruotsin poistamista koskevaan julkiseen keskusteluun, ja on siten tavallaan palannut juurilleen. Samaan aikaan maailmanpoliittisesta murroksesta johtuen syntyi jälleen mahdollisuus heimotyöhön, ja liitto esimerkiksi järjesti vuonna 1989 tuloksekkaan Viro-keräyksen, jonka tuotolla perustettiin Viro-säätiö tukemaan virolaisten kulttuuria ja koulutusta. Liiton jäsenlehti Suomen Mieli on ilmestynyt 1980-luvun lopulta alkaen. 1992 Suomen Mieli haastatteli vuonna 2004 edesmennyttä Kalevi Sorsaa.

Puolueettomuus Suomalaisuuden liitto on aina ollut puoluepoliittisesti sitoutumaton, yksinomaan suomalaisuuden asialla. Tästä riippumatta Suomalaisuuden liiton hallituksessa on istunut eri puolueiden edustajia. Esimerkiksi alkuaikoina kaikki puolueet olivat edustettuina liiton hallituksessa; viime aikoina edustajia on ollut eri puolueista. Kaikki nämä ovat olleet hallituksessa edistämässä suomalaisuutta ilman puoluepoliittisia pyrkimyksiä.

Maailman kansat Suomalaisuuden liitto arvostaa kaikkia maailman kansoja ja pyrkii toiminnassaan edistämään erityisesti Suomen kansan aineellista ja henkistä hyvinvointia. Myös muitten suomensukuisten kansojen aineellinen ja henkinen hyvinvointi on liitolle perinteisesti ollut tärkeää.

Suomalaisuuden liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle.