Suomalaisuuden liitto


Suomen aatelis- ja säätyläissukujen alkuperä

Suomalaista alkuperää olevat suvut

Suku Alkukoti Kantaisä tai alkunimi Kantaisän aika
Adlercreutz
Ahlström
Alopaeus
Arppe
Aschan *1
Aschan *2
Avellan

Björnberg
Blomstedt
Boije
Borgström

Cajander
Cajanus
Carpelan
Castrén
Creutz

Durchman

Ehrnroth
Enqvist
Estlander

Fabritius *1
Fabritius *2
af Forsell, Forssell
Franzén

Gadolin
Granfelt, Kuusi
Grenman
Grönblom

Hammarén
Hartman
Hartwall
Hedman
Herlin
Homen
Hällfors

Jusélius
Juvelius
Jägerhorn

Kekoni *1
Kekoni *2

Lagus, Hirvensalo
Langenskiöld
Levón
Lilius
Lindelöf *1
Lindelöf *2

Maexmontan
Mechelin
Melart (-in)
Modeen, Modig
Molander
Munck *1
Munck *2
Mustelin

Nordenstreng
Nordensvan
Norrmén
Nylander

Paldani
Procopé

Renvall

Sallmén
Segercrantz
Selin
Sibelius
Sohlman
Sonck
Spåre
Standertskjöld
Stenbäck
Stenius
Sumelius

Tallberg
Tandefelt
Taucher
Topelius
Tornberg
Törnudd
Tötterman

Wahlforss
Winter *1

 Lohja
Merikarvia
Kerimäki
Turku
Liperi
Mikkeli
Kiukainen

Ahlainen
Lappeenranta
Porvoon lääni
Porvoo

Askainen
Kajaani
Turku
Sääksmäki
Pernaja

Raahe

Turku
Kangasala
Oulu

Savitaipale
Kitee
Vehkalahti
Käkisalmi

Uusikirkko
Turku
Myrskylä
Nauvo

Uskela
Vaasa
Hämeenlinna
Oulu
Hattula
Kalvola
Merikarvia

Loppi
Jepua
e. t.

Ylä-Satakunta
Jämsä

Hirvensalo
e. t.
Saloinen
Karkku
Sauvo
Taivassalo

Masku
Helsinki
Lounais-Suomi
Ruokolahti
Muolaa
Sääminki
Vehmaa
Längelmäki

Lammi
e. t.
Rauma
Oulu

Hailuoto
Pertteli

Halikko

Salmi
Akaa
Turku
Artjärvi
Hauho
Hinnerjoki
e. t.
Turku
Laihia
Punkalaidun
Sahalahti

Tyrväntö
Sysmä
Kiihtelysvaara
Liminka
Tornio
Tyrnävä
Lohja

Kristiinankaupunki
Viipuri

 Eerikki Teutari
e. t.
Tuomas Kettuinen
Yrjänä Ohrapää
Niilo Aschan < Asikainen
Pietari Asicanus ~ Aschanius
Tuomas Niilonpoika

e. t.
e. t.
Kaarle Matinpoika, tuomari
[paikkakuntanimi]

e. t.
e. t.
Paavali Karpalainen
Olavi Castrenius < Puuveitsi
Markus Smed (= seppä)

e. t.

Hannu Plagman, kauppias ja raatimies
e. t.
Juhana Estlander < Heinonen

Lauri Fabritius, Kiiski-Lauri
Klemens Fabritius
Heikki Jordaninpoika
e. t.

Antti Matinpoika, alkuaan Isolin
Berendt Eerikinpoika
e. t.
e. t.

e. t.
e. t.
e. t.
e. t.
e. t.
Juhana Homeen < Hommoinen
Heikki Lankosken talossa

Jussila
e. t.
Rötker Ingenpoika

Antti Juhana Keckonius
Eerikki Kekonius

Yrjänä Martinpoika; kr. lagos = jänis
Heikki Lang (= pitkä)
Leinonen
Hannu, nimismies
Heikki Antinpoika
Juhana Matinpoika

Mikael Martinpoika, Mäksmäen talosta
Mäkelin < Mäki, Mäkelä
Paavali Mesileipä > Melartopaeus
e. t.
[paikkakuntanimi]
e. t.
Antti Juhananpoika
e. t.

e. t.
Alopaeus-suvun haarauma
e. t.
Simon N = Saari-Simuna

Tuomas Laurinpoika
Pietari Tuomas Procopaeus

e. t.

[paikkakuntanimi]
Juhana Ekman (= tammimies)
e. t.
e. t.
e. t.
Sonkki
Eerikki Puraja
Eerikki Justander < Juusti
e. t.
Tuomas, sotilasnimeksi Steen
e. t.

e. t.
[sotilasnimi]
Jormanainen
e. t.
e.t.
Tuomas Pitzen; [paikkakuntanimi]
Martti Olavinpoika < Teutari

e. t.
Severi Winter

 1600-luvun alku
e. t.
1500-luku
1590-luku
+ 1805
1700-luvun alku
1600-luvun loppu

e. t.
e. t.
1400-luku
e. t.

e. t.
e. t.
1407 rälssikirja
1600-luku
1450-luku

e. t.

+ 1679
e. t.
1600-luku

+ 1663
+ 1805
1600-luku
e. t.

1600-luku
1500-luku
e. t.
e. t.

e. t.
e. t.
e. t.
e. t.
e. t.
+ 1725
1700-luvun alku

e. t.
e. t.
1300-1400

+ 1675
+ 1696

1500-1600-luku
+ 1667
e. t.
1600-luvun alku
1400-luvun alku
e. t.

1500-luvun loppu
e. t.
+ 1557
e. t.
e. t.
1600-luku
1500-luku
e. t.

e. t.
1772 aatelisnimeksi
e. t.
+ 1715

1500-luku
+ 1679

e. t.

e. t.
1675-1741
e. t.
e. t.
e. t.
e. t.
1300-1400-luku
e. t.
e. t.
s. 1580
e. t.

e. t.
e. t.
e. t.
e. t.
e. t.
s. 1727
1600-luku

e. t.
1500-luku

Yllä olevien vierasperäistettyjen ja suomalaissyntyisten sukujen haltijoista Linnus esitti jo 1935:
1) Useimmat suvut eivät ole lainkaan asuneet Ruotsissa. Harvoista Ruotsiin harhautuneistakin vain harva on sinne juurtunut.
2) Näiden sukujen useimmat jäsenet ovat - tosin vasta pitkän ja sitkeän taistelun jälkeen - omaksuneet vieraan kielen. Näiden olisi aika suorittaa elämäntehtävänsä Suomen kansan keskuudessa ja suomalaistua mieleltään, kieleltään ja nimeltään. Tämä ajatus on jo maailmanlaajuisesti kuuluisan suomalaisen valtiofilosofin J. V. Snellmanin 1800-luvulla esittämä ajatus sivistyneistön elämäntehtävästä Suomen kansan tulevaisuuden turvaamiseksi. Se merkitsisi palaamista oman kansan luo ja esi-isiä kohdanneen vääryyden oikaisemista. Snellman toimitti suomenkielistä Maamiehen ystävä -lehteä. Mainittakoon, että Snellmanin oma suku oli alkuaan ollut suomalaista ja hänen suomalaistumisajatukseensa oli vaikuttanut tieto oman sukunsa alkuperäisestä suomalaisuudesta.

Suurin osa suomalaissyntyisistä säätyläissuvuista on toiminut lähinnä Suomessa, pieni osa on levinnyt muihin maihin, mm. Amerikkaan, Hollantiin ja Ruotsiin.

Yllä oleva luettelo sisältää vain osan suvuista. Muita suomalaisperäisiä säätyläis- ja aatelissukuja ovat esimerkiksi:
 

Aejmelaeus [< Äimä], Ahlqvist, Ahlstedt, Ahonius, Ahrenberg, Albrecht, Allenius, Almberg, Andelin, Andersin, Antell, Anthoni, Appelberg, Appelgren, Argillander, Aspelin

von Becker, Bergh, Bergholm, Bergroth, Berner, Blåfield, von Boehm, Boije af Gennäs, Boisman, Borg, Brenner, Broms, Brotherus, Brunow, Burgman, Bäck, Bäckström, Böök

Calonius, Candelin, Candolin, Cannelin, Cantell, Carlstedt, Caselius, Cederberg, Chydenius, Collan, Corander

Dahlström, Damstén

Ehrström, Eklöf, Elfving, Eneberg, Enebäck, Ervast, Etholén, Europaeus [< Äyräpää]

Fellman, Finckenberg, Fleege, Fogelholm, Forsius, Forsskåhl, Forsström, Forstén, Fortelius, Frosterus

Gadd, Gallen, Gammal, Gestrin, Granit, Grenman, Gräsbeck, Grönblad, Grönblom, Gummerus, Gyllenberg, Gyllenbögel

von Haartman, Hagan, Hagelstam, Halleen, Harlin, Heikel, Helander [< Pyry], Helenius, Helsingius, Hernberg, Hertell, Hertzberg, Hidén, Hildén, Hisinger-Jägerskiöld, Hjelt, Hoffrén, Holmberg, Holmström, Holsti (-us), Hultin [< Hulkkonen], Hällfors, Häyrén, Högman

Ignatius, Ilmoni, Indrén, Indrenius-Zalewski, Ingelius

Jahnsson, Jernberg, Johansson, Johnsson, Junnelius, Jurvelius, Juselius, Juslén, Juvelius, Jägerskiöld

Kahelin, Kastegrén, Keckman, Kiljander, Koskelin, Kurtén, Kyrklund

Lackström, Lagerlöf, Landtman, Lauraeus, Laurén, Leander, Leidenius, Leistén, Levander, Lindberg, Lithovius, Londén, Lucander, Lybeck, Lydén, Lyra

Mahlberg, Malin, Malmberg, Mannelin, Masalin, Mattheiszen, Meinander, Melander, Mennander, Montin, Munck af Fulkila

Neovius, Nordberg, Nordlund, Nordman, Nordström, Norrlin, Nyberg, Nybom, Nystén

Oker-Blom, Ottelin

Palander, Paldanius, Palmén, Palmgren, Pentzin, Perander, Peron, Petrelius, Polón, Pomoell, Poppius, Porthan

Ranin, Reinius, Relander, Renqvist, Revell, Rindell, Ringbom, Roos, Rosberg, Rosendahl, Rosenius, Rydman, Ryselin, Råbergh

Sackleen, Sadenius, Sahlberg, Sahlstein, Salenius, Sanmark, Sarén, Saurén, Savonius, Saxén, Serlachius [< Särkilahti], Sevon (-ius), Simelius, Sirenius, Sivén, Snellman, Solin, Solitander, Sovelius, Spolander, Spoof, Stadigh, Stadius, Stenroth, Sternberg, Stierncreutz, Strömmer, Ståhlberg, Sylvin

Tammelander, Tawast, Tawaststjerna, Tengén, Tenlén, Tennberg, Thauvón, Therman, Timgren, Tudeer, Törnqvist, Törnroth

af Ursin

Wacklin, Wahlroos, Walden, Walldén, Wallenius, Wallensköld, Wallgren, Wangel, Warén, Wasenius, Weckman, Wegelius, Weisell, Wendell, Wirzenius

Edellä olevien taulukoiden luettelo on varsin vaikuttava ja kertoo vakuuttavasti, että vanhan vierasperäisen sukunimen takana saattaa hyvinkin olla alkuaan suomalaisten käyttämä sukunimi. Esimerkiksi maailmankuulun säveltäjän Sibeliuksen suku on alkuaan Itä-Uudenmaan Artjärveltä.

Alkuaine gadolinium on nimetty suomalaisen kemistin Gadolinin mukaan, jonka sukunimen alku gad on hepreaksi käännetty sanasta iso. Nimi Estlander on luotu vääntämällä Heinosesta hieno, kääntämällä se kreikaksi ja lisäämällä loppuun säätyläisyyttä osoittava vierasperäinen pääte.

Ikivanha suomalainen sukunimiperinne
Savossa ja Karjalassa naiset vielä 1700-luvun alkupuolella ja yksityistapauksissa jopa 1800-luvun jälkipuoliskollakin ovat saaneet pitää isänsä sukunimen -tar tai -tär päätteellä kaunistettuna koko ikänsä ja riippumatta naisen avioliittojen lukumäärästä.
Esimerkiksi Pekka Tikkaisen tytär oli koko elinaikansa sekä kirkonkirjoissa ja tuomiokirjoissa että jokapäiväisessä elämässä Tikatar, olipa hän naimaton tai naimisissa minkä nimisen miehen kanssa tahansa. Tämä sukunimikäytäntö periytyy jo esi-isiemme ammoisista ajoista.

Sukunimikulttuuri oli keskiajalla vahva koko maassa ja vielä 1400-luvun lopulla tiedetään talonpojilla olleen sukunimet suuressa osassa maatamme, myös Länsi-Suomessa. Valitettavasti ruotsalaisten rappeuttavassa komennossa maallinen ja hengellinen virkamiehistö yritti hävittää ikivanhaa suomalaista sukunimikulttuuria. Ruotsalaisuus tässäkin suhteessa painoi kansallista sivistystä alaspäin. Ikivanha sukunimikulttuuri säilyi kuitenkin koko ajan Savossa ja Karjalassa korkealla tasolla Euroopan vanhojen sivistysmaitten tapaan. (Professori Kaarlo Teräsvuori, 1957)


Isonvihan jälkeen mm. Savon rykmentissä ruotsalaisupseerit antoivat suomalaissotilailleen ruotsalaisia nimiä, koska eivät viitsineet ääntää suomea. Nimettiin mm. karjalaisen mallin mukaan eläinten nimillä: Domherre (tilhi), Walack (ruuna), Oxe (härkä), Ekorre (orava), Hjerpe (pyy), Brax (lahna) jne. Myöhemmin alettiin nimetä ominaisuuden mukaan, usein pilkatakseen kantajaansa. Mm. Svinhufvud-suku on saanut nimensä Ruotsin kuninkaan pilkattua rumaa suomalaissotilasta sianpääksi. Eräitä pakkoruotsisukunimiä: Jussi Rekonen > Rolig (hauska), Esko Moilanen > Ferm (tiukka), Jussi Manninen > Kuhla (kuula), Heikki Laitinen > Dunder (jyrinä). Joiltakin nimi lyhennettiin tai muokattiin: Manninen > Mann, Hämäläinen > Hägg, Väisänen > Weiss, Pulliainen > Pulker, Venäläinen > Vänberg. Yleensä ruotusotamiesten lapset käyttivät isänsä oikeaa nimeä, mutta joissain tapauksissa pakolla annetut sotilasnimet ovat jääneet kummittelemaan näihin päiviin asti.

Osa säätyläisnimistä on muodostettu paikkakunnan mukaan, esimerkiksi Tammela > Tammelander, Tornio > Tornberg, Muolaa > Molander ja Simo > Simelius. Kaksi ensimmäistä presidenttiämme ovat suomalaisista säätyläissuvuista kotoisin vierasperäisistä sukunimistään huolimatta. Lopuksi puheenvuoro maailmankuululle suomalaistaiteilijalle:

Ruotsalaisen esimerkin mukaan länsisuomalaiset luopuivat ikivanhoista sukunimistään ja ymmärtämätön papisto merkitsi heidät milloin maatilan, milloin isännimen mukaan kirjoihin. Myöhemmin, sukunimien tultua kunniaan, antoi heille halukkaasti ruotsalaisia sukunimiä tahi teki heidän nimistään kreikkalaisia käännöksiä tahi paremminkin väännöksiä. Tällä tavoin kansamme nimistö erittäin pienessä määrässä kuvastelee yksilöjen ja samalla koko kansan historiaa, kansa on jäänyt — niin sanoakseni — nimettömäksi.
Akseli Gallen-Kallela


 

Ruotsalaista alkuperää olevat suvut

Armfelt, Cedercreutz, Colliander, Cronstedt, Dahlström *2-3, Gripenberg, af Hällström, von Julin, Kihlman, Krogius, Lagerborg, Mörne, Nykopp, Olsoni, Söderhjelm, Tigerstedt, von Törne, Wasastjerna ja Winter *2.

Nämä suvut ovat Linnuksen tutkimusten mukaan saapuneet Suomeen miltei järjestään vasta Suomen ruotsalaistamisaikana 1600-1700-luvuilla tai vasta 1809 jälkeen. Mainittakoon, että Linnuksen ruotsalaisina pitämät Borgström ja Solitander ovat uudemman tutkimuksen perusteella paljastuneet alkuperältään suomalaisiksi. Borgström on annettu Porvoon kaupungin mukaan, ja paikkakunnan mukaan annettu sukunimi vihjaa jo sinänsä säätyläistymisen aiheuttamasta sukunimen vaihdosta ja myös Ruotsin vallan loppuajan säätyläistymisessä pakollisesta suomalaisen alkuperän peittelystä. Osa ruotsalaissuvuista on muuttanut kokonaan Suomeen ja osa on myös suomalaistunut. Osa Dahlström- ja Winter-suvuista on puhtaasti suomalaista juurta.

Muuta alkuperää olevat suvut

Suku Alkukoti Kantaisä Kantaisän aika
Aminoff
Antell

Björksten
Boisman
Bonsdorff (von ~)
von Born
Bremer

Charpentier

af Enehjelm
Ehrnrooth
von Essen

Fazer
Federley
Finlayson
von Frenckell
Frey *1
Frey *2
Furuhjelm

Grotenfelt

Hackman
von Hellens
Hirn
Hornborg
Hougberg
Huber

von Knorring
Krogerus
von Konow

Meinander

Paloheimo, Brander
Palmgren
Paulig
Pipping (-skjöld)

Ramsay
von Rettig
Rosenlew

Schauman
Sinebrychoff
Stockman
Stråhlman

Thesleff
Tollet

von Wendt
von Willebrand
Wrede

Zilliacus

 Venäjä
Saksa

Liivinmaa
Viro, Tallinna
Saksa, Lüneburg
Puola ~ Saksa, Pommeri
Saksa

Ranska, Normandia

Liivinmaa
Baltia
Saksa, Westfalen

Sveitsi
Saksa ~ Sveitsi
Skotlanti
Saksa, Erfurt
Saksa
Viro
Saksa, Tübingen

Viro ~ Liivinmaa

Saksa, Hampuri
Liivinmaa
Saksa
Saksa ~ Puola
Hollanti
Sveitsi

Saksa, Thüringen
Saksa
Saksa, Brandenburg

Saksa, Saksi

Saksa
1) Hollanti 2) Suomi
Saksa
Saksa, Saksi

Skotlanti
Saksa
Saksa, Mecklenburg

Saksa, Pfalz
Venäjä
Saksa, Lyypekki
Saksa

Saksa
Ranska

Saksa, Lyypekki
Saksa, Mecklenburg
Italia > Saksa, Köln

Latvia

 Feodor Grigorjevitsh
Samuel Lorenz Antelg

Erik Birkenstein
Juhana Böisman
Pietari Bonsdorph
Herman von Born
Jaakko Bremer

Touissant Charpentier

Kaarlo Hellenius
e. t.
Diedrik von Essen

e. t.
Anton Kristofer
e. t.
Juhana Kristoffer Frenckell
Juhana Frey, merimies
Yrjö Frey, puutarhuri
Harald Nauclerus

Niilo Groth

Helmcke Hackman
Kaarlo Hellenius
Joonas Hirn
Bogislaus Hornborg
Albrecht Hougberg
e. t.

Henrik von Knorring
Olavi Antero Krogerus
Albrecht von Konow

Olavi Meinander

e. t.
Fredrik Fischer
e. t.
Hannu Pipping

Aleksanteri Ramsay
e. t.
Ertman von Schlow

Henrik Juhana Schauman
e. t.
Yrjö Frans Stockman
Henrikki Stråhlman

Hannu Thesleff
Gilius Mattsson

Juhana Jaakko Wendt
Ernst Frekrik Willebrand
Henrik Wrede

Berendt Juhana Zilliacus

 1618 kansalaisuus
s. 1727

1690~1710
1400-luku
+ 1665
s. 1680
1727 Turkuun

1611-

1600-luvun loppu
e. t.
s. 1620

e. t.
+ 1819
e. t.
1744 Turkuun
+ 1803, Itä-Suomi
+ 1846, Etelä-Häme
1670 Viipuriin

1630-

1700-luku
s. 1701
1600-luku
1600-luku
1660 Turussa
e. t.

1550-luku
1600-luku
1630 Inkerinmaalle

1687-1725

e. t.
1720-luku -
e. t.
+1634

1550-luku -
1846 Suomeen
1682 Pataisiin

1649-
e. t.
1852 Suomeen
1759 Viipuriin

Viipuriin, + 1615
1600-luku

1786 Viipuriin
1600-luku
1605 Elimäelle

1740-l Suomeen


 
Suomen vieraskielisten säätyläissukujen alkuperä (Olavi Linnus 1935)
Sääty
Aatelissuvut
Aatelittomat suvut
Suomalaista alkuperää
30 %
56 %
Ruotsalaista alkuperää
22 %
19 %
Muuta alkuperää
48 %
25 %

LYHENTEET

e. t. = ei tiedossa, s. = syntynyt vuonna, + = kuollut vuonna, *(1 jne.) ilmaisee eri sukuja, joilla on kuitenkin sama sukunimi.

LÄHTEET

LINNUS, Olavi 1935: "Suomenruotsalaisen" sivistyneistön ruotsalaisuus. Suomalaisuuden liitto. Porvoo. Uusintapainos vuonna 2001 esipuheineen.
MANNINEN, Antero 1983: Kangasniemen historia I. Pieksämäki.
RAUNIO, Ilkka  2000: Adlercreutzeista Österbladheihin - Suomen säätyläistön historiaa. Tammi. Helsinki, painettu Jyväskylässä.
TERÄSVUORI, Kaarlo 1957: Genos 28, s. 103-104.